Luin tässä aamukahvilla jotain uutista uusista Finlaysonin lakanoista ja ylläri, että joku pahotti mielensä kun lesboja lakanoissa ja veti kuuluisan Raamattu-pelikortin.

En ole Raamattua lukenut kuin sieltä täältä enkä ole uskovainen nii siksi heräsikin kysymys, että millaista olisi elää täysin Raamatun ohjeiden ja käskyjen mukaisesti? Yleensä nää setämiehet nyppii sieltä kirsikat vaan argumentteihinsa ja unohtaa kaiken lopun sieltä.

Mitkä ovat Raamatun hullunkurisimmat ohjenuorat?

Edit. Näistä kommenteistahan saa erinomaisia argumentteja ensi kerralla, kun joku päättää käyttää Raamattua argumenttina :D!

Tämä video on jatko-osa hämähäkki kakalla videoon. :)

Kuvasta ei näy, mutta sivussa on kyltissä ilmoitettu kahvin hinnaksi 1€, mutta ryömiehet eivät varmaankaan epähuomiossa ole sitä huomanneet. Kauppiaan ei välttämättä kannata olla kovin huolissaan siitä, että kahvista ei makseta, kun taskun pohjalle saattaa mennä jotain muutakin.

Metsästä kuulemma löytynyt aikoinaan :D hmm

Niin. Kuten otsikossa mainitaan, maksoin tänään viimeisen uo-maksun pois. Se oli summaltaan 1242,49 EUR. Ensimmäisen suorituksen tein 31.8.2020. Yhteensä velkaa oli 66 771,58 EUR ja korkoa 15 889,21 EUR.

Kolmasosan nettotuloista olen suorittanut tuonne joka kuukausi, pl. muutama vapaakuukausi, jolloin olen käynyt esim lomalla tai ostanut lapsilleni joululahjoja. Muuten olen elänyt hyvin kurinalaista elämää.

Olen suunnattoman kiitollinen työnantajalleni, joka on tiennyt tilanteestani, ja mahdollistanut minulle merkityksellisen ja hyväpalkkaisen työn suorittamisen ilman häpeän tunnetta.

Velkani eivät ole peräisin mistään uhkapeleistä tai pikavipeistä. Perustin yrityksen 2018, mutta erinäisistä syistä jouduimme hakea firman konkurssiin jo 2019 lupaavasta tilanteesta huolimatta.

Retrospektiivistä katsellen olin liian optimistinen ja luottavainen yhtiökumppaneihini, jotka halusivat hakea yrityslainaa kasvun kiihdyttämiseksi. Saadaksemme tavoitellun summa, Finnvera takasi puolet ja yrityksemme puolet. Yksilötasolla tämä tarkoitti henkilötakausta osuuksien mukaisesti, ja minä takasin puolet yrityksen velasta.

Yrityksen saamiset kuitenkin alkoivat viivästyä osittain hölmöyden ja osittain epävarman asiakkaan maksujen vuoksi, mutta Nordea halusi omansa takaisin. Koska emme kyenneet maksamaan lainoja aikataulussa, oli yritys pakko hakea konkurssiin.

Minulle lankesivat isot velat maksettavaksi, joita olen maksanut viimeiset 5 vuotta.

Se tuntui aluksi aivan totaalisen lamaannuttavalta, mutta lopulta olen oppinut itsestäni tämän prosessin aikana enemmän, kuin koskaan aiemmin, Väitän myös, että tämä on vahvistanut minua enemmän kuin mikään muu olisi voinut vahvistaa.

Näiden 5 vuoden aikana on selvitty koronasta, burnoutista, avioerosta ja opittu kasvattamaan lapsia yhteishuoltajuuden kuvioissa. Olen myös löytänyt uuden, upean parisuhteen, joka on perustunut sataprosenttiselle rehellisyydelle ja avoimelle viestinnälle.

Jaan tämän tänään tänne, jotta vaikka yksi ihminen, joka painiskelee omien haasteiden kanssa tietää, että hän ei ole yksin. Meitä on paljon, ja haastavat asiat kyllä myös joskus päättyvät.

Kiitos jos luit tänne asti ja oikein mukavaa joulun odotusta!

Edit: Olen myös äärimmäisen kiitollinen läheisilleni, jotka ovat tästä tienneet ja tukeneet minua prosessin aikana. En voisi koskaan rehellisesti sanoa, että olisin selvinnyt ilman isäni ja muiden läheisten tukea.

Mittaa jalustan kanssa noin 160cm

Piti ihan kirjoittaa, kun tämä tuntuu olevan iän ikuinen läppä jokaisessa työnhakua koskevassa ketjussa.

Eläkkeellä oleva isäni oli viime viikolla selaillut työpaikkailmoituksia (koska ei ole eläkkeelle jäännin jälkeen osannut olla 4kk pidempää pätkää tekemättä töitä). Paikallinen taimitarha etsi konekuskeja siirtelemään taimia. Hän yritti ensin soittaa ilmoituksessa annettuun numeroon, mutta jotenkin onnistui näppäilemään väärin, ja yritti soitella väärään numeroon.

Päätti sitten, että eihän hänellä ole kuin 10min ajomatka paikanpäälle. Hän ajoi paikalle, ja kertoi olevansa kiinnostunut kyseisestä työstä. Samalta istumalta hänen kanssaan käytiin kokeilemassa onnistuuko tarvittavilla koneilla ajaminen. Koeajon jälkeen kysyivät, voisiko hän aloittaa maanantaina. Löivät kättä päälle ja nimen paperiin, isäni aloitti eilen työt.

Kyllä tätä perkele näemmä tapahtuu edelleen.

Helsingillä on aivan hirveästi avointa dataa (hri.fi) ja sitä kaikkea yhdistelemällä sain tällaisen aikaan! Kaikki on luotu automaattisesti ja täten jotkut nurkat on vähän rumia vielä, mutta eiköhän tämä tästä vielä kehity!

Edit:
Moni on kysynyt:

Kyllä koko Helsinki, ja ihan vähän vantaata ja espoota myös. Monet ihan pikku metsäpolutkin myös yms. Kauneus tässä on se, että malli on ihan yhtä tarkka/epätarkka kauppatorilta kuin jostain kaarelan metsistäkin

Vuoden ajan olen näitä systeemejä luonut että tämä ei ollut mikään ihan nopea yksinkertainen homma :D

Ja moni on kysynyt, kuinka tätä pääsisi kokeilemaan, siihen vastaus on, että elokuussa pääsee mun Helsinki-hanhipeliä pelaamaan https://store.steampowered.com/app/3920070/Rebirdh/ (Modet jos tämä menee liian mainonnaksi niin sanokaa vaan, poistan. Mutta kun sitä moni kysyy ja on kiinnostunut :) )

Kisu on luultavasti naapurista n. puolen kilsan päästä eli en saa pitää omanani, mutta se on erittäin tervetullut pieni vieras. Oikeastaan juuri sellainen vieras jota kaipasinkin.

EDIT: kissu on edelleen täällä.
Olen kysellyt kyliltä josko joku tunnistaisi tätä, mutta ei.
Se on nuori ja ilmeisen sisäsiisti, käy ulkona asioillaan, mutta hirveän ystävällinen ja suloinen.
Ehkä pitää koiraihmisenä alkaa tutustua kissojen sielunelämään.

Kaiken kaikkiaan tämähän on vaan hauskaa. Sain paljon iloa sekä kisulista että keskusteluista täällä, ja paljon tietoa kissoista.
Kissanatsit, jotka alkavat heti läksyttämään ihmistä joka kissoja tuntemattomana ottaa kuitenkin eläinparan sisälle sateesta voivat kuitenkin olla kommentoimatta.
Itse varmasti tiesitte aivan kaiken kissoista aina ja etukäteen?
Kun hankin ensimmäisen koirani, otin selvää asioista. Silti arki oli aivan muuta.

Yritän parhaani. Ei se kissa laktoosittomaan maitoon tai siianpäihin kuole. Kyllä, hänellä on vettä juotavaksi. Kyllä, hänellä on kissanruokaa syötäväksi.
Ei, en aio pitää häntä sisällä ainakaan täällä mökillä.

Tuossa se edelleen nukkuu.

Sunshine City, Ikebukuro.

Terve r/Suomi

Kaipasin jotain uutta harrastusta tähän kesään, ja sain outona päähänpistona että alotan kuvaamaan ratikoita ollessani lenkillä. Jonkun aikaa räpsin kännykällä kuvia ja nyt oon alottanut oikealla kameralla näitä kuvaamaan.

Ajattelin laittaa tänne kuvia jakoon jos joku muukin sais iloa näistä :D

Kuvauspaikkona toistaiseksi toiminut Hermanni, Arabia, Kalasatama, Kumpula ja Itä-Pasila, kun nää paikat on ollut lähellä.

Viikonloppuisin mulla on aikaa kävellä pidempiäkin reissuja ja mielellään kuulisin ehdotuksia hyvistä ratikkakuvauspaikoista! Oon ainakin miettinyt, että Jätkäsaaressa vois olla kans aika mielenkiintosia spotteja. Tampereella käyn myös aina välillä ja mielellään kuulisin sieltäkin ehdotuksia hyvistä spoteista ratikkakuvaamiseen.

Eipä mulla muuta, läpällä viritin näille mun ratikkakuville kans instagram tilin nimeltä onlytramz jos haluaa nähdä enemmän näit tulevaisuudessakin :D

Tuppeen sahattua tammea, savu tammi vahaöljykäsittelyllä. Kaksi kerroksiset hyllyt jossa jääpalakone ja pieni jääkaappi. Hyllyt takana samasta materiaalista. Tullu kysyntää parilta tutulta viestiä että haluaisivat samanlaista itselleen ja kysellyt hintoja. Tarvikkeet olivat 350€ ja työtunnit 6h tämmöiseen. Olisiko tämmöisellä kysyntää? Omassa takkahuoneessa menee hyvin viskiä nauttiessa.

Löysin Googlesta ainoastaan Äijämenu vol. 2:sta kuvia. Kuinka sattuikaan, omasta arkistostani löysin kuvan vuodelta 2013, jossa on kokonaisuudessaan ABC Auran ensimmäisen sarjan Äijämenu. Tässä on vielä HK Blöö -pannu ja -pizza, jotka puuttuvat vol. 2:sta.

Terve r/Suomi

Luvassa on pitkä vuodatus Suomen pelialan nykytilanteesta joka on mielestäni korjattavissa poliittisella päätöksenteolla. Vastaavanlaista politiikkaa on jo tehty muissa EU-maissa ja monessa maassa on myös asian tiimoilta kokeiluja.

Haluan painottaa etten aja postauksella omaa etuani, mutta peliyrittäjänä olen yleisesti huolissani Suomen pelialan tilanteesta. Erityisesti tuntui että asiaan tulee nyt tarttua rekrytessäni vuoden alussa yhtä uutta työntekijää, kun rahat riitti palkata. Työhakemuksia tuli parissa viikossa yli 400 ja suuri osa näistä työttömäksi jääneitä pelialan ammattilaisia. Pelialan tilanteeseen on olemassa ratkaisu, mutta se vaatii kansanedustajilta päätöksentekoa ja tahtoa.

Toivoisin että tämä vuodatus saa sen verran näkyvyyttä, että tästä syntyisi laajempaa keskustelua. Ja koska ongelmaa on todella vaikea ymmärtää pelialan ulkopuolelta toivottavasti tämä selkeyttää asiaa. Siksi kirjoitus on myös taustoitettu mahdollisimman kattavasti.

Kaikki tekemäni taustatutkimus on tehty vapaa-ajalla ja käytettävissä olevilla julkisilla tiedoilla ja tietokannoilla. Taustatutkimukseni ei varmastikaan ole täydellistä mutta lopussa on lähteet, jotta kuka tahansa voi tätä tarvittaessa tarkentaa.

Vastaan mielellään kaikkiin viesteihin ja kommentteihin! Käytän tässä Opetus- ja Kulttuuriministeriön sijaan lyhyemmin vain termiä Kulttuuriministeriö, koska asia koskee kulttuuripuolta. En myöskään aja tässä minkään puolueen etua, vaan mielestäni tämä uudistus voisi sopia melkeinpä minkä tahansa puolueen agendalle.

Postauksen rakenne:

1. Ongelman ydin
2. Ratkaisuehdotus ongelmaan
3. Ongelman taustat
4. Ongelma ja Business Finland
5. Ongelman vaikuttavuus ja vertailu ratkaisuehdotuksen vaikuttavuuteen
6. Loppukaneetti
7. Lähteet

Ongelman ydin

Ongelman ydin on Suomen pelialan julkisen rahoituksen toimiminen Business Finlandin kautta ja sen kohdentuminen suuryrityksille. Ratkaisuna esitän, että rahoitusvastuu siirretään Kulttuuriministeriölle ja kohdennetaan pienyrityksille. Tällä hetkellä Suomessa on EU:n vertailussa suoraan sanottuna yksi typerimmistä rahoitusinstrumenteista pelialalle ja yhtä huonoa instrumenttia on hankala löytää mistään.

Uskon, että tämä ongelma tulee ratkaista pikaisesti ja tälle uudistukselle olisi helppoa saada kannatusta lähes kaikista puolueista. Oletan myös, että tämä ongelma ei ole juuri kenenkään päättäjän tiedossa, koska sitä ei ole missään nostettu esille ja se on jäänyt ns. piileväksi ja eurosummina varsin pieneksi ongelmaksi.

Ongelman vaikuttavuus Suomen pelialalle on erittäin suuri ja ratkaiseminen varsin yksinkertaista, sillä ratkaisuja löytyy muista EU-maista jo runsaasti. Suomen vain tulisi päivittää nykyinen systeemi ajan tasalle. Ja mikä parasta: tällä ratkaisulla voitaisiin säästää myös rahaa hallituksen menoista noin viisi miljoonaa vuodessa ja parantaa pelialan työllisyyttä merkittävästi. 

Voi kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, mutta nykyisen instrumentin typeryyden takia melkeinpä mikä tahansa ratkaisu pystyisi parempaan.

Ratkaisuehdotus ongelmaan

Aloitan suoraan ratkaisulla, koska tämän kirjoituksen käsittelemään ongelmaan on selkeä ratkaisu, joka on jo käytössä monessa muussa EU-maassa. Ratkaisuni mukailee suoraan Tanskassa käyttöönotettua mallia esittäen siihen joitakin parannuksia. Vastaavanlainen on myös työn alla Ruotsissa. Siitä ei ole julkisuuteen tuotu paljoa muuta tietoa muuta kuin heidän 2024-2033 strategia pelialan edistämiseksi.

Sanottakoon vielä, että tämä ei ole mikään valmis ratkaisu. Mutta suuntaa-antava siihen mitä mielestäni tulisi tehdä.

Ratkaisu:

- Leikataan Business Finlandin tämänhetkisestä vuosibudjetista viisitoista miljoonaa euroa. Summa perustuu heidän viimeisen 10 vuoden aikana vuosittain pelialaan kohdentaman tuen määrään. Käsittääkseni BF toimii TEM:n yhteydessä, joten tarkalleen ottaen leikattavana on TEM:n budjetti.

- Korotetaan Kulttuuriministeriön budjettia kymmenellä miljoonalla. Suoraa säästöä tässä syntyy viisi miljoonaa, ja epäsuoria säästöjä Business Finlandille syntyy vielä enemmän, kun heidän ei tarvitse enää käsitellä niin valtavaa määrää pelialan rahoitushankkeita. Mielestäni voi olla vaikka säästämättä, mutta kymmenen miljoonaa riittää ratkaisuuni aivan hyvin. Tai tuo viisi miljoonaa menee vaikka muuhun tärkeään kulttuurin edistämiseen Kulttuuriministeriössä.

- Kulttuuriministeriön alaisuuteen perustetaan Tanskan mallin mukaan Suomen Peli-instituutti. Tämän instituutin pääasiallisena tehtävänä on edistää Suomen pelialaa vastaamalla pelialaan kohdennettavista yritystuista. Peli-instituutin toissijaisena tehtävänä on toimia ministeriölle ja eduskunnalle ammattilaisina Suomen pelialan tilanteesta ja kommunikaatiokanavana etenkin rahoitushankkeisiin liittyen.

- Peli-instituutille luodaan selkeä toimintamalli, missä on selkeät rajoitukset sen myöntämille yritystuille. Lyhyesti nämä rajoitukset kolmena pointterina:

1. Rahoitusta voidaan myöntää korkeintaan 50,000 euroa projektille. Annettava rahoitus suhteutetaan selkeästi projektin työntekijöiden määrän sekä teknisen haastavuuden mukaan.
2. Rahoitusta hakevien yritysten liikevaihdon tulee olla alle miljoona euroa viime tilinpäätöksessä. Mikäli yritys on alle vuoden ikäinen, pyydetään tekemään väliaikainen tilinpäätös mistä asia tarkistetaan.
3. Rahoitusta hakevien yritysten tulee olla alle neljä vuotta vanhoja.

- Peli-instituutissa on ammattilaispaneeli joka arvioi projektit ja niille myönnettävät rahoitukset tai mikäli ne hylätään. Ammattilaispaneeliin kuulumisesta saa korvausta menetetyistä työtunneista, mutta siihen kuuluminen edellyttää, että paneeliin kuuluva henkilö on pelialalla täysiaikatyössä. Ammattilaispaneeliin kuulumisen ei siis tule olla täysaikatyö, vaan projektien arviointeja asetetaan iso määrä tietylle päivälle milloin niitä käsitellään useampi kerralla.

- Peli-instituutti vaatii jonkin verran resursseja Kulttuuriministeriöltä kirjanpitoon ja rahoitusten seurantaan sekä maksamiseen. Näitä tällaisia varmasti löytyy jo, mutta työtaakka laajenee jonkin verran. Vastaavasti Business Finlandin työtaakka vähenee.

Ongelman taustat

Suomen peliala on ollut jo pitkään ongelmissa. Neogamesin uusimman raportin mukaan Suomen pelialan kokonaisliikevaihto oli merkittävässä laskussa vuonna 2024. Talouden yleiset haasteet kuten öljyn hinnan nousu, Ukrainan sota, tullit yms. eivät ole juurikaan vaikuttaneet Suomen pelialaan. Ainut merkittävä vaikuttaja on ollut dollarin arvon lasku, mutta myös sen kokonaisvaikutus jää maltilliseksi.

Positiivisia vaikuttajia pelialaan sen sijaan on ollut useita ja tämä on näkynyt ulkomailla pelialan kasvuna. Nostan esimerkiksi suurimman positiivisen vaikuttajan: Euroopan Unionin Digital Markets Act aiheutti sen, että AppStore ja Google Play joutuivat merkittävästi alentamaan ns. palvelumaksuja. AppStoressa eurooppalaisilta yrityksiltä aikaisemmin otettu 30%:n palvelumaksu aleni 10%:n hujakoille. Google Playssa eurooppalaisten yritysten on nyt mahdollista olla maksamatta aikaisempaa 30% kokonaan ja Googlen ottama osuus laski myös merkittävästi.

Nämä palvelumaksut otettiin kaikista myynneistä ja täten niitä onkin kutsuttu "palveluveroiksi". Tämän luulisi näkyvän Suomen mobiilipeleihin keskittyneessä pelialassa massiivisena liikevaihdon kasvuna, mutta sen sijaan Suomen pelialan liikevaihto laski 350 miljoonaa euroa.

Meillä Suomessa valmistuu ammattikorkeakouluista ja yliopistoista arvioni mukaan noin 300-600 ihmistä vuosittain pelialalle (tätä on vaikea tarkistaa mistään). Pelialan työllistämien ihmisten määrä sen sijaan ei ole IGDA:n tai Neogamesin raporttien mukaan kasvanut juurikaan, ja näiden valmistuneiden lisäksi Suomeen kohdistuu huomattava määrä maahanmuuttoa pelialan ammattilaisilta (35% pelialan ammattilaisista on ulkomaalaisia). Nyt näistä monet ovat työttöminä, ja maahanmuuttajat jopa potkitaan maasta pois hallituksen tekemän lakimuutoksen vuoksi jos eivät työllisty kolmessa kuukaudessa. Valtaosa valmistuneista ja maahanmuuttajista suuntaakiin Puolaan, missä peliala on merkittävässä kasvussa. Tällainen aivovuoto on pitkässä juoksussa tuhoisaa Suomen pelialalle.

Ongelma ja Business Finland

Juurisyy tähän ongelmaan meillä onkin varsin erikoinen ja ratkaistavissa politiikalla. Ongelmamme on, että meidän julkinen rahoitus pelialan uusille yrityksille on kansainvälisessä vertailussa surkea.

Suomen pelialan yritysten saamassa julkisessa rahoituksessa ainut vaihtoehto on Business Finlandin myöntämä Tempo-rahoitus. Lähes kaikki uudet pelialan yritykset (myös kansainvälisesti), samalla tavalla kuin muut kulttuurialat, ovat aluksi julkisen rahoituksen tarpeessa. Tällä julkisella rahoituksella ei ole tarkoitus rahoittaa monivuotisia projekteja (pelien tekemiseen keskimäärin menee vähintään kaksi vuotta), vaan rahoittaa pienen tiimin toimintaa niin, että he voivat tehdä pelistään demon mitä näyttää yksityisille sijoittajille, julkaisijoille tai kerätäkseen joukkorahoitusta kiinnostuneilta pelaajilta.

Tempo-rahoitus on tarkoitutettu kansainvälistymiseen ja T&K (tutkimus & kehitys) hankkeisiin. Pelialalla tämä on aivan absurdia. Ei uutta elokuvaakaan luodessa tehdä juuri mitään T&K:ta. Ja pelialalla lähes poikkeuksetta kaikki julkaisut ovat kansainvälisiä. Näin ollen Business Finland itsekin neuvoo pelialan yrityksiä valehtelemaan hakemuksissaan, jotta ne sopisi heidän rahoitusehtoihin. Tempo-rahoitusta ei myöskään voi käyttää juurikaan palkkamenoihin (muistaakseni n. 20% summasta voi käyttää palkkoihin), mistä suurin osa menoista pelialalla muodostuu.

Ja toiseksi: Business Finlandin järjestelmästä pystyy hakemaan pelialan saamia rahoituksia. Taustatöinä keräsin listan kaikista Neogamesin jäsenyrityksistä kyseisestä tietokannasta. Tämä tuskin siis kattaa koko pelialan julkista rahoitusta, koska data koskee ainoastaan tämänhetkisiä Neogamesin jäsenyrityksiä. Tässä muutama nosto datasta:

- Business Finlandin antamasta 109 miljoonan euron (2016-2026) pelialaan kohdennetusta tuesta 15 yritystä sai yli puolet.

- Näistä 15 yrityksestä valtaosa toimii kymmenien tai satojen miljoonien vuosittaisessa liikevaihdossa.

- Business Finland on myös myöntänyt esimerkiksi Mainframe Industries -yritykselle 4.4 miljoonaa euroa viimeisen neljän vuoden aikana yhteen peliprojektiin. Yrityksen projekti menestyi heikosti ja kyseisen yrityksen viime tilinpäätöksessä tappiota tuli yli 12 miljoonaa euroa.

- Business Finland myönsi myös viimeisen parin vuoden aikana pelialan startupille Makea Gamesille 600,000 euroa lainaa ja tukea. Hyvin pian projektin julkaisun jälkeen Makea Games oli konkurssissa.

Business Finland siis myöntää määrällisesti aivan järkyttäviä summia epäonnistuville yrityksille ja yrityksille jotka takovat jo miljoonien voittoja vuosittain. Suuryrityksistä eniten rahoitusta ovat saaneet muun muassa Netflix Finland (Next Games), Rovio, Frozenbyte, Metaplay ja Remedy. Tarvitseeko tuollaisen kokoluokan yritykset tosiaan kymmeniä miljoonia tukea, kun pienyritykset eivät saa juuri mitään? Etenkin, kun tuon kokoluokan yritykset pystyvät rahoittamaan projektejaan yksityisillä sijoituksilla tai tekemillään tuotoilla.

Ongelman vaikuttavuus ja vertailu ratkaisuehdotuksen vaikuttavuuteen

Business Finlandiin liittyvän ongelman vaikuttavuus on se, että Suomessa on todella haastavaa aloittaa uusia pelialan yrityksiä ja indieprojekteja. Pelialan uusien yritysten "luomiskertomus" on kansainvälisesti valtaosin tämä:

- Yritys saa pienen määrän (10,000-50,000 euroa) julkista rahoitusta demon tekemiseen. Usein yritykset saavat myös julkista tukea demon esittelyyn pelialan B2B tapahtumissa, esimerkiksi Saksan Gamescomissa, Ruotsin Nordic Gamesissa tai kotimaassa Pocket Gamer Connectsissa. Näihin tapahtumiin vaadittava tuki vaihtelee muutamasta sadasta eurosta pariin tonniin. Vastaavanlaiset julkiset toimijat ulkomailla usein ostavat tapahtumista yhden isomman pöytätilan johon mahtuu kaikki sillä kertaa demottavat pelit.

- Demon kehittämisen ja tapahtuman rahoituksen myötä yritykset pääsevät suoraan näyttämään peliään isolle määrälle yksityisiä sijoittajia ja julkaisijoita. Parhaat demot saavatkin usein useamman sijoitus- tai julkaisutarjouksen tapahtuman aikana. Osa yrityksistä luonnollisesti epäonnistuu, mutta se on osa yrittämistä ja pelialaa.

- Nämä startupit siirtyvät nyt julkisen rahoituksen piiristä yksityisen rahoituksen piiriin.

Meiltä tällä hetkellä puuttuu nimenomaan tämä ulkomailla jo vuosia sitten huomattu kriittinen pieni alkurahoitus, millä se ensimmäinen demo saadaan aikaiseksi. Myös kriittistä on saada rahallista tukea tapahtumiin. Onneksi kotimaasta löytyy jo Pocket Gamer Connects, mutta kyseinen tapahtuma soveltuu lähtökohtaisesti vain mobiilipeleille.

Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää, että nykyinen Business Finland -systeemi pelialle poistetaan kokonaan ja korvataan samalla ratkaisulla mitä muissa valtioissa on käytetty jo vuosien ajan. Mikäli Suomen Peli-instituutilla olisi myöntää tuo 10 miljoonaa euroa vuosittain 10,000-50,000 euron summina sitä tarvitseville pienyrityksille, voitaisiin rahoittaa vuosittain 200 demoa jos kaikki saisivat sen maksimimäärän. Mikäli annettu rahoitus olisi keskimäärin 25,000 euroa voitaisiin rahoittaa 400 demoa vuosittain. Tällä kykenisi helposti rahoittamaan valtaosan Suomen kaikista pelialan startupeista ja kohdentamaan rahat juuri sinne missä niitä tarvitaan: luomaan uusia peliyrityksiä ja työpaikkoja. Ja mikä parasta: maksaisi vähemmän rahaa valtiolle kuin tämänhetkinen suuryrityksiä suosiva malli.

Pelialan kasvu ei lepää suuryritysten harteilla. Supercell, Rovio, Remedy, Frozenbyte yms. eivät ole palkkaamassa meidän kaikkia satoja vuodessa valmistuvia opiskelijoita ja tänne muualta muuttavia ammattilaisia. Kun suuryritysten tietoja katsoo niin huomaa nopeasti, ettei työntekijöiden määrä juurikaan kasva vaan päinvastoin jopa laskee monessa.

Peliala usein ymmäretään etenkin Business Finlandin toimesta aivan väärin. Tällä alalla ei tehdä uusia Nokioita, ja edes Supercell tai Rovio ei tule koskaan olemaan uusi Nokia. Samaan tapaan kuin millä tahansa kulttuurialalla parasta on se, että on paljon studioita ja tuottajia. Tämä luo niitä uusia työpaikkoja, kuten on nähtävissä Tanskassa, Ruotsissa, Puolassa, Alankomaissa, Norjassa ja lähestulkoon kaikkialla muualla paitsi Suomessa. Osa näistä studioista menestyy, osa menee konkurssiin, ja osa kasvaa suuremmiksi yrityksiksi. Pelialalla edes kaikkein suurimmatkaan studiot eivät kuitenkaan koskaan kasva Nokiaksi, ei edes Activision, Blizzard, EA Games jne.

Tällä esittämälläni ratkaisuehdotuksella pystyttäisiin merkittävästi kasvattamaan Suomen kilpailuetua samalle tasolle kuin muissa EU-maissa. Mitä pidempään tätä muutosta ei tehdä sitä vaikeampaan tilanteeseen Suomen peliala ajautuu. Tämän takia muutos on kiireellinen. Tässä ei tosiaan puhuta valtion (Business Finlandin) budjetissa kuin n. kymmenestä miljoonasta, ja tästä syystä kukaan tuskin nostaa asiaa pöydälle. Etenkin kun eduskunnassa kukaan ei tunnu ymmärtävän pelialaa juuri ollenkaan ja sen kohtaamia ongelmia.

Suomesta löytyy valmiiksi jo useita muita pelialan etuja, mutta tämän puuttuminen on mielestäni kompastuskivi sille, että syntyisi uusi pelialan yritysten aalto. Mielestäni tällä voitaisiin muutamassa vuodessa kasvattaa pelialan yritysten määrää merkittävästi ja se helpottaisi pelialan yrittämistä niin, että yhä useampi uskaltaisi ottaa riskin.

Loppukaneetti

Tässäpä tämä infopläjäys. Vastaan tosiaan mielellään kysymyksiin ja toivon että ongelma saisi lisää näkyvyyttä. Mikäli mediasta joku haluaa ottaa yhteyttä kirjoittaakseen aiheesta enemmän ja haluaa lisätietoja tai haastattelua, voi rohkeasti slaidata minun yksityisviesteihin. Asiasta voi myös ottaa minuun yhteyttä vaikka LinkedInissä (etsimällä Not a Cult Oy:n toimitusjohtajaa meikäläisen löytää nopeasti).

Koska vastaavanlainen systeemi löytyy jo suurimmasta osasta muista EU:n jäsenvaltioista on mielestäni perustelematonta ettei Suomi myös parantaisi kilpailuetuaan samalla tavalla.

Olen myös pahoillani Mainframe Industriesille ja Makea Gamesille että toin teidät ikävällä tavalla tikunnokkaan. Mutta mielestäni on vain rehellistä olla himmailematta nimien kanssa tässä kun rahaa on poltettu niin vimmatusti.

Hyvää kevättä kaikille!

Lähteet

- NeoGames Finland, https://neogames.fi/fi/tietoa-toimialasta/

- Business Finland projektirahoitus -tietokanta (täältä voi hakea minkä tahansa yrityksen Business Finlandilta saamia yritystukia), https://tietopankki.businessfinland.fi/anonymous/extensions/projektirahoitus/projektirahoitus.html

- NIMBI, Danmarks Institut for Spiludvikling (Tanskan peli-instituutin rahoittamia projekteja), https://www.nimbi.dk/en/game-support/the-game-scheme

- Det Danske Filminstitut (rahoitetut projektit), https://www.dfi.dk/en/english/funding/games-supported

- IPK, Institytut Przemyslow Kreatywnych (Puolan julkisesta pelirahoituksesta vastaava instituutti), https://programy.ipk.gov.pl/

- Norwegian Film Institute (julkisesti rahoitetut peliprojektit), https://www.nfi.no/en/game-catalog

- Vestnorskfilm (julkisesti rahoitetut peliprojektit), https://en.vestnorskfilm.no/grants/games

- Norjan hallituksen strategia pelialan kehittämiseksi vuosina 2024-2026, https://www.regjeringen.no/no/dokumenter/tid-for-spill-regjeringens-dataspillstrategi-2024-2026/id3018409/

- Ruotsin hallituksen strategia pelialan kehittämiseksi vuoteen 2033 saakka, https://www.government.se/articles/2024/07/new-strategy-for-businesses-in-the-cultural-and-creative-industries/

- Stimuleringsfonds (Alankomaiden pelialaa rahoittava kulttuuriministeriö), https://www.stimuleringsfonds.nl/en/grants

Flairi on omaa sisältöä, mutta video on sukulaisen kuvaama (sain luvan heittää nettiin)

Elikkä korppi(?) Jyväskylän keskustassa, ei ole tosiaan mikään yleinen kaupunkilintu, jos tosiaan oiken elukka tunnistettu. Onko kenelläkään aikaisempia havaintoja, tai arvauksia mitä se kaupungissa mahtaa luuraa?

Tehty Kotlinilla ja Claudella. Sisältää kaikki suomen alkot, jotka löytyy OSM-datasta. Kaikkia Suomen Alkoja siitä datasta ei tosiaan löydy, joka tuli ilmi kehitellessä. Nykyään näyttää 327 myymälää. Piti lisätä manuaalisesti ainakin yks joka juuri oli muuttanut paikkaa. Appi ei käytä nettiä lainkaan.